Kirjailijan ammattiin ei ole kouluja eikä tutkintoja. Kukaan ei tivaa kirjailijalta arvosanoja. Lukijalle riittää lopputulos, kirja.
Joidenkin mielestä kirjoittamista ei edes voi opettaa. Ehkä uutta luovimmat kirjailijat ovatkin paljolti itseoppineita.
Kirjoittajaa voidaan silti opastaa ja auttaa; kaikkien ei ole pakko tehdä alussa samoja virheitä.
KIRJOITTAJAN KYSYMYKSIÄ ITSELLEEN
Olenko kirjoittamassa oman elämäni tarinaa? Se on minulle tärkeä, mutta kuinka monelle muulle se voisi olla tärkeä? Haluaako viisisataa ihmistä lukea sen kirjana? Haluaako 3000 ihmistä lainata tarinani kirjastosta? Kuinka monelle se puhuu?
Onko se, mitä haluan sanoa, todella kirjallisuuden asia? Olisiko parempi piirtää, säveltää tai rakentaa se? Voinko kertoa samat asiat kätevämmin lehtiartikkelissa? Tai lehden yleisönosastossa? Tai puoluekokouksessa? Kansalaistoiminnassa? Siis onko se, minkä haluan saada näkyviin, nimenomaan sanataiteen asiaa?
HALUATKO JULKAISTA KÄSIKIRJOITUKSESI?
Pääjalkainen tuulettaa suomalaista kustannusalaa. Se ottaa uusia käsikirjoituksia luettavaksi maksua vastaan ja ainoastaan postitse lähetettyinä paperitulosteina.
Emme lue käsikirjoituksia, jotka on lähetetty sähköpostissa tiedostomuodossa.
Miksi pitää maksaa, jotta saa käsikirjoituksensa luettavaksi?
Koska lukeminen on jonkun työtä, ja työstä kuuluu maksaa korvaus.
Kirjoittajan kannalta maksullisuus takaa, että käsikirjoitus oikeasti ja todella luetaan.
Kirjoittaja saa käsikirjoituksestaan henkilökohtaisen, räätälöidyn lausunnon.
Emme lähetä mitään monistettuja palautuskirjeitä.
Käsikirjoitus myös palautetaan kirjoittajalle, ellei hän muuta toivo.
Maksullisuuden taustalla on myös kirjoittamisen filosofiaa.
Kun palvelusta joutuu maksamaan, aivan alkutekijöissään olevia käsikirjoituksia ei luultavastikaan kannata lähettää.
Kaunokirjallinen taito on paljolti kärsivällisyyttä ja sinnikkyyttä. Käytännössä jokainen julkaistavaksi hyväksytty romaanikäsikirjoitus on kirjoitettu MONEEN kertaan.
Kirjoituskertojen välillä kannattaa pitää taukoa, jotta saa tekstiinsä etäisyyttä. Tauon aikana voi kirjoittaa jotakin muuta. Jotakin ihan muuta.
Runojen kohdalla kirjallisuuden syntytapa voi olla toinen. Runo voi syntyä hetkessä. Kuitenkaan runokokoelmaa harvoin pystyy saamaan aikaiseksi vuotta lyhyemmässä ajassa. Usein siihenkin menee paljon kauemmin.
Suomalaisissa kustantamoissa uusien käsikirjoitusten lukemista on perinteisesti pidetty vähäpätöisimpänä tehtävänä. Käsikirjoituksia ovat lukeneet viimeksi yritykseen töihin tulleet nuorimmat ja kokemattomimmat.
Pääjalkaisessa ajatellaan toisin.
Kirja on se, minkä varassa kustantamo seisoo.
Tästä seuraa, että Pääjalkaisessa käsikirjoituksia lukee vanhin ja kokenein.
Ei ole aina helppoa tunnistaa hyvää käsikirjoitusta. Sitä tulevaa mestariteosta. Uudenlainen voi herättää hämmennystä, torjuntaa. Vanhaa (klassista, ikuista) ei aina osata arvostaa. Joskus mennään liikaa markkinaoppien mukaan – kuunnellaan sitä viimeksi aallonharjalle nostettua uutta ulkomaista gurua. Puuttuu omaa näkemystä. Usein puuttuu myös rohkeutta, minkä seurauksena julkaisulistasta tulee haalea ja yhdentekevä.
Pääjalkaisessa emme etsi mitään määrättyä aihepiiriä tai tyyliä, minkä seurauksena olisimme sokeita kaikelle muulle.
Pääjalkaisen julkaisustrategialla on kuitenkin perusta. Julkaisuista päättäminen pohjaa kestävimpiin inhimillisiin arvoihin: totuuteen, kauneuteen, hyvyyteen. Ei sen enempään. Ei sen vähempään. Niistä lähdetään, niihin pyritään, ne pysyvät.
Pääjalkaisen lukemismaksut 1.1.2019 alkaen:
Runo- ja aforismikokoelmat: 480 euroa
Novelli- ja esseekokoelmat: 670 euroa
Lyhyt romaani (alle 400 000 merkkiä): 980 euroa
Pitempi romaani (yli 400 000 merkkiä): 1190 euroa
Hinnoittelun pohjana on arvio siitä, kuinka monta työtuntia käsikirjoituksen lukemiseen, sen pohtimiseen sekä lausunnon kirjoittamiseen menee keskimäärin. Hinnat sisältävät arvonlisäveron (24 %).
Jos tarjottu käsikirjoitus on jo julkaisuvalmis ja Pääjalkainen haluaa julkaista sen sellaisenaan, ilman isompia korjailuja, lukemispalkkio palautetaan kirjoittajalle.
Muistutamme, että pienessä kustannusyrityksessä julkaisukynnys ei ole automaattisesti alempi kuin isossa. Se voi olla korkeampikin. Toisaalta uudella kustantamolla ei ole vakiintunutta kirjailijakuntaa, ja Pääjalkaisessakin kaivataan lahjakkaita ja osaavia kirjoittajia. Jos iso kustantaja julkaisee 1-3 käsikirjoitusta tuhannesta sille lähetetystä (villi arvio), Pääjalkainen voi hyvinkin haluta julkaista yhden kymmenestä saamastaan käsikirjoituksesta (yhtä villi arvio tässä vaiheessa tietysti).
Jos haluat tarjota käsikirjoitustasi Pääjalkaiselle, lähetä ensin sähköpostia osoitteeseen:
info@paajalkainen.fi
Vastauksessa saat maksu- ja muut ohjeet sekä vinkkejä käsikirjoituksen postittamiseksi.
HUOM. Emme siis lue sähköpostin liitteitä, emme myöskään liitteenä lähetettyjä käsikirjoituksia.